Univaje tarkoittaa tilaa, jossa henkilö ei saa riittävästi unta suhteessa tarpeisiinsa. Se voi olla akuutti yhden tai muutaman yön riittämättömästä unesta tai krooninen pitkäaikaisen unenpuutteen seurauksena. Univajeen vaikutukset alkavat näkyä jo yhden huonosti nukutun yön jälkeen. Kognitiiviset vaikutukset sisältävät heikentyneen keskittymiskyvyn, hidastuneen reaktioajan, huonontuneen päätöksentekokyvyn ja muistiongelmia. Emotionaaliset vaikutukset sisältävät ärtyisyyttä, mielialan vaihteluja ja lisääntynyttä stressiherkkyyttä. Kroonisella univajeella on vakavia pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Se lisää merkittävästi riskiä lihavuuteen, tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin, masennukseen ja heikentyneeseen immuunitoimintaan. Univaje vaikuttaa myös nälkää ja kylläisyyttä sääteleviin hormoneihin, mikä voi johtaa painonnousuun. Univaje on yhteiskunnallisesti merkittävä ongelma. Se heikentää työsuoritusta, lisää työtapaturmien riskiä ja on merkittävä tekijä liikenneonnettomuuksissa. Arvioiden mukaan väsyneenä ajaminen on yhtä vaarallista kuin humalassa ajaminen. Univajetta voi kertyä ajan mittaan muodostaen ns. “univelkaa”. Vaikka yksittäisen huonon yön korjaaminen onnistuu suhteellisen helposti, kroonisen univajeen korjaaminen vaatii pidempiaikaista unirytmin muutosta eikä onnistu yhdellä pitkällä yöunella. Univajeen ehkäisy on paras hoitokeino. Säännöllinen unirytmi, riittävän ajan varaaminen uneen, hyvä unihygienia ja uneen liittyvien ongelmien varhainen hoito ovat avainasemassa. Jos univaje on jatkuvaa elämäntapamuutoksista huolimatta, on syytä hakeutua lääkärin arvioon.