Uniterapia on yläkäsite erilaisille hoitomuodoille, joiden tavoitteena on parantaa unta ja hoitaa unihäiriöitä. Uniterapia voi sisältää psykologisia, käyttäytymiseen liittyviä ja lääketieteellisiä lähestymistapoja, ja sitä tarjoavat usein unilääkärit, psykologit tai univalmentajat. Kognitiivinen käyttäytymisterapia unettomuuteen (KKT-I) on tutkitusti tehokkain uniterapian muoto kroonisen unettomuuden hoitoon. Se käsittelee unta häiritseviä ajatuksia ja uskomuksia sekä opettaa käyttäytymismalleja, jotka edistävät parempaa unta. KKT-I sisältää tyypillisesti 6-8 tapaamista terapeutin kanssa. KKT-I koostuu useista osatekijöistä, kuten ärsykekontrollista, unen rajoittamisesta, kognitiivisesta uudelleenmuotoilusta ja unihygienian ohjauksesta. Ärsykekontrolli opettaa yhdistämään sängyn vain nukkumiseen, kun taas unen rajoittaminen lisää unitarvetta rajoittamalla vuoteessa vietettyä aikaa. Rentoutukseen perustuvat terapiat ovat toinen tärkeä uniterapian muoto. Näitä ovat progressiivinen lihasrentoutus, ohjattu mielikuvaharjoittelu, autogeneettinen harjoittelu ja mindfulness-meditaatio. Nämä menetelmät auttavat vähentämään fyysistä ja henkistä jännitystä, mikä helpottaa nukahtamista. Valohoito on tehokas uniterapian muoto vuorokausirytmihäiriöiden hoitoon. Kirkasvaloaltistus oikeaan aikaan vuorokaudesta voi auttaa siirtämään sisäistä kelloa ja parantamaan unen ajoitusta. Sitä käytetään erityisesti viivästyneen univaiheoireyhtymän ja kaamosmasennuksen hoidossa. Uniterapian valinnassa on tärkeää huomioida unihäiriön tyyppi ja yksilölliset tekijät. Ammattilaisen arviointi auttaa löytämään sopivimman hoitomuodon. Usein paras tulos saavutetaan yhdistämällä useampia terapiamuotoja.