Unihumala on tila, jossa henkilö kokee sekavuutta, desorientaatiota ja heikentynyttä toimintakykyä herätessään. Tämä ilmiö tunnetaan myös nimellä unihitaus (sleep inertia), ja se on normaali mutta toisinaan häiritsevä osa heräämisprosessia. Unihumala ilmenee tyypillisesti herätyksen jälkeisinä minuutteina. Oireita voivat olla sekavuus, hitaus, koordinaation puute, puheen sammaltaminen ja voimakas halu palata nukkumaan. Joissakin tapauksissa henkilö saattaa toimia automaattisesti ilman selkeää tietoisuutta ympäristöstään. Unihumala johtuu siitä, ettei aivotoiminta palaudu välittömästi täyteen vireystilaan unen jälkeen. Erityisesti syvästä unesta herääminen aiheuttaa voimakkaampaa unihumalaa, sillä aivojen siirtyminen syvästä unesta täyteen valvetilaan vaatii enemmän aikaa. Unihumala voi kestää muutamista minuuteista jopa tuntiin tai pidempään. Se on yleensä voimakkaampaa, jos henkilö herää syvästä unesta, on nukkunut liian vähän, herää normaalin unirytminsä vastaisesti tai käyttää tiettyjä lääkkeitä. Unihumalan vaikutuksia voidaan vähentää useilla keinoilla. Säännöllinen heräämisaika auttaa kehoa sopeutumaan heräämisprosessiin. Luonnonvalolle altistuminen heti herättyä stimuloi vireystilaa. Lyhyt liikunta tai kasvojen pesu kylmällä vedellä voi myös auttaa hälventämään unihumalaa. On tärkeää tiedostaa unihumalan riskit, erityisesti tilanteissa, joissa heti heräämisen jälkeen vaaditaan tarkkuutta tai nopeaa reagointia, kuten autolla ajaminen tai koneiden käyttö. Ammattiryhmissä, kuten lentäjillä ja lääkäreillä, unihumala huomioidaan turvallisuusprotokollissa.