Uniasento viittaa asentoon, jossa henkilö nukkuu yön aikana. Uniasennolla on merkittävä vaikutus unen laatuun, kehon palautumiseen ja jopa tiettyjen terveysongelmien ehkäisyyn tai pahentumiseen. Yleisimmät uniasennot ovat selällään nukkuminen, kyljellään nukkuminen ja vatsallaan nukkuminen. Jokaisella asennolla on omat etunsa ja haittansa, ja paras asento riippuu yksilöllisistä tekijöistä, kuten terveydentilasta ja henkilökohtaisista mieltymyksistä. Selällään nukkuminen jakaa kehon painon tasaisesti ja tukee selkärankaa neutraalissa asennossa. Se on usein suositeltava asento selkä- ja niskakivuista kärsiville. Haittapuolena selällään nukkuminen voi pahentaa kuorsausta ja uniapneaa, sillä kieli ja pehmeä kitalaen kieli voivat painua taaksepäin ja ahtauttaa hengitysteitä. Kyljellään nukkuminen on yleisin uniasento ja sillä on monia etuja. Se voi vähentää kuorsausta ja uniapnean oireita, sillä hengitystiet pysyvät avoimempina. Vasemmalla kyljellä nukkuminen voi edistää ruoansulatusta ja vähentää refluksioireita. Kyljellään nukkuminen vaatii kuitenkin sopivan tyynyn, joka tukee niskaa ja pitää selkärangan suorassa linjassa. Vatsallaan nukkuminen on harvinaisin asento ja siihen liittyy eniten haittoja. Se asettaa niskaan ja selkärankaan epäluonnollisen asennon, mikä voi aiheuttaa kipuja. Vatsallaan nukkuminen voi kuitenkin vähentää kuorsausta joillakin henkilöillä. Uniasennon vaihtaminen voi olla haastavaa, sillä asento on usein juurtunut tapa. Apuvälineet, kuten erikoistyynyt ja tukirullat, voivat auttaa uuden asennon omaksumisessa. Painopeitto voi myös vaikuttaa nukkumisasentoon ja edistää rauhallisempaa unta.