Unilatenssi tarkoittaa aikaa, joka kuluu nukkumaan menemisestä nukahtamiseen. Se on tärkeä unen laatua kuvaava mittari, jota käytetään laajasti unilääketieteessä unihäiriöiden arvioinnissa ja diagnosoinnissa. Normaali unilatenssi on tyypillisesti 10-20 minuuttia. Jos henkilö nukahtaa alle 5 minuutissa, se voi viitata univajeeseen tai unihäiriöön, kuten narkolepsiaan. Toisaalta yli 30 minuutin unilatenssi voi olla merkki unettomuudesta tai muista unta häiritsevistä tekijöistä. Unilatenssia mitataan kliinisesti usein moninkertaisella unilatenssi­testillä (MSLT), jossa potilaalle annetaan mahdollisuus nukahtaa useita kertoja päivän aikana 2 tunnin välein. Tämä testi on erityisen hyödyllinen liiallisen päiväväsymyksen ja narkolepsian diagnosoinnissa. Monet tekijät vaikuttavat unilatenssiin. Unipaine eli valveillaoloajan myötä kertyvä unitarve on tärkein yksittäinen tekijä — mitä pidempään olemme hereillä, sitä nopeammin nukahdamme. Vuorokausirytmi vaikuttaa myös: nukahtaminen on helpompaa luonnollisen melatoniinin erityksen aikana illalla. Elämäntapoihin liittyvät tekijät voivat pidentää tai lyhentää unilatenssia. Kofeiini, näyttölaitteiden sininen valo ja stressi voivat pidentää unilatenssia. Säännöllinen liikunta, rentoutustekniikat ja johdonmukainen unirytmi voivat puolestaan normalisoida unilatenssia. Jos unilatenssi on jatkuvasti poikkeava — joko liian lyhyt tai liian pitkä — on suositeltavaa hakeutua lääkärin vastaanotolle. Poikkeava unilatenssi voi olla merkki taustalla olevasta unihäiriöstä, joka hyötyy hoidosta.