Narkolepsia on krooninen neurologinen unihäiriö, joka vaikuttaa aivojen kykyyn säädellä uni-valverytmiä normaalisti. Sen tunnusomainen oire on hallitsematon päiväväsymys ja äkilliset, vastustamattoman voimakkaat uneliaisuuskohtaukset. Narkolepsiaa on kahta päätyyppiä. Tyypin 1 narkolepsiaan liittyy katapleksia eli äkillinen lihasjänteyden menetys voimakkaiden tunteiden yhteydessä. Tyypin 2 narkolepsiassa katapleksiaa ei esiinny. Tyypin 1 narkolepsia johtuu hypokretiini-nimisen aivojen välittäjäaineen puutteesta. Narkolepsian oireita ovat liiallinen päiväväsymys, katapleksia, unihalvaus, hypnagogiset hallusinaatiot (eloisia unenkaltaisia kokemuksia nukahtamisen yhteydessä) ja häiriintynyt yöuni. Nämä oireet voivat vaikuttaa merkittävästi arkielämään, työhön ja sosiaalisiin suhteisiin. Narkolepsian diagnosointi perustuu oireiden arviointiin, unitutkimukseen (polysomnografia) ja moninkertaiseen unilatenssitestiin (MSLT). Testissä mitataan, kuinka nopeasti henkilö nukahtaa ja siirtyykö hän suoraan REM-uneen, mikä on narkolepsialle tyypillistä. Narkolepsian hoitoon käytetään lääkehoitoa ja elämäntapamuutoksia. Stimulantit ja vireyttä edistävät lääkkeet auttavat päiväväsymykseen. Katapleksian hoitoon voidaan käyttää tiettyä masennuslääkkeitä tai natriumoksibaattia. Säännölliset päiväunet ja hyvä unihygienia ovat tärkeitä omahoitokeinoja. Vaikka narkolepsia on krooninen sairaus, asianmukaisella hoidolla ja sopeutumisella useimmat narkolepsiapotilaat voivat elää aktiivista ja tuottoisaa elämää. Varhainen diagnosointi ja hoito ovat tärkeitä oireiden hallinnassa.